Essentiaalinen vapina

Tässä osiossa on yleistä tietoa essentiaalisesta vapinasta, kuten oireista, diagnoosista, hoidosta, kuntoutuksesta ja kehon ja mielen hyvinvoinnista.

---

Katso myös palvelut: Kurssit | Tuetut lomat | Sosiaaliturvaneuvonta | Liikuntaan liittyviä ohjeita, oppaita ja videoita | Muut oppaat ja videot.

Essentiaalinen (toisesta sairaudesta tai ulkoisesta tekijästä riippumaton) vapina on ensisijaisesti käsissä esiintyvää liikevapinaa, joka pahenee vähitellen. Vapinaa voi olla myös muualla kehossa ja sairauteen voi liittyä myös ns. ei-motorisia oireita. Essentiaalisen vapinan sairastaminen ei vaikuta elinikään.

Essentiaalinen vapina on yksi tavallisimmista neurologisista diagnooseista ja toiseksi yleisin liikehäiriösairaus levottomien jalkojen jälkeen. Essentiaalista vapinaa on noin prosentilla väestöstä eli se on selvästi tavallisempi kuin esimerkiksi Parkinsonin tauti.

Essentiaalista vapinaa esiintyy kaiken ikäisillä ja esiintyminen nousee ikääntymisen myötä. Essentiaalista vapinaa esiintyy myös nuorilla, joskus jopa lapsilla. Kun sairaus alkaa alle 25-vuotiaana, se etenee usein vaikeammaksi. Essentiaalista vapinaa on miehillä ja naisilla, mutta miehillä se on hieman yleisempi.

Sairaus on periytyvä: yli 60 %:lla tapauksista on oireilevia sukulaisia, koska vapina periytyy todennäköisesti vallitsevasti. Yhtä ainoata syytä tai geneettistä mutaatiota ei kuitenkaan ole todettu. Essentiaalisen vapinan perimmäinen syy on edelleen avoin ja taudissa on vielä selvittämättömiä osa-alueita.

Pikkuaivojen toiminnan muutoksella on keskeinen rooli vapinassa. Pikkuaivot ovat vastuussa tasapainosta, liikkeiden hienosäädöstä sekä asennon ylläpitämisestä. Myös pikkuaivokuoressa sijaitsevien Purkinjen solujen määrä on essentiaalista vapinaa sairastavilla vähentynyt ja niiden toiminta on häiriintynyt. Kyseiset solut ovat ainoat pikkuaivokuorelta lähtevän hermotiedon viejät. Essentiaalisessa vapinassa aivojen ja keskushermoston välisen GABA-välittäjäaineen vaikutus voi olla heikentynyt.

Essentiaalinen vapina on ilmeisen alidiagnosoitu, koska suurin osa ei hakeudu hoitoon vapinan vuoksi. Suurella osalla vaiva on lievä eikä lääkitystä tarvita. 70 % kuitenkin kokee vapinan haittaavaksi. Tutkimusten perusteella tiedetään, että sitä sairastavilla näyttäisi olevan muuhun väestöön verrattuna korkeampi riski sairastua myöhemmin dementiaan.

Moni sairastava kokee vapinasta johtuen sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja välttämistä (30–50 %). Vapinaoireita halutaan piilottaa ja välttää toimintoja, jotka lisäävät vapinaa. Muut saattavat tulkita vapinan virheellisesti krapulaoireeksi tai jännittämiseksi. Liikehäiriösairauksien liitto tekeekin työtä sairauden tunnettavuuden parantamiseksi, jotta ymmärrettäisiin, että kyseessä on yleinen liikehäiriösairaus.

Tukea ja apua

Huomaathan, että essentiaalista vapinaa sairastaville ja läheisille on olemassa vertaistukea  ja yhdistystoimintaa.

Tule mukaan

Liity jäseneksi