Oireet

Essentiaalinen vapina on liikkeessä ja asennon ylläpitämisessä ilmaantuvaa nopeataajuista vapinaa, joka näkyy selvimmin eteen ojennetuissa käsissä ja tarkassa työssä. Yleisimmin vapinaa on käsissä, mutta vapinaa voi olla myös pään, äänen tai koko kehon alueella. Esimerkiksi pään tai äänen vapinaa esiintyy noin 10 prosentilla sairastavista. Samoin lepovapinaa esiintyy noin 10 prosentilla, vaikka lepovapina onkin tyypillisemmin Parkinsonin taudin oire.

Ensimmäiset oireet ilmaantuvat käsiin usein huomaamatta stressitilanteissa tai fyysisen rasituksen jälkeen. Tyypillistä on molemminpuolinen yläraajojen liikevapina, joka häiritsee tarkkaa käsien käyttöä. Vapina voi häiritä huomattavasti monia päivittäistoimia kuten syömistä, juomista ja kirjoittamista. Toisesta yläraajasta alkava vapina voi levitä myöhemmin toiseen yläraajaan.

Essentiaalinen vapina on luultua monipuolisempi sairaus. Vaikka essentiaalinen vapina mielletään ensisijaisesti vapinasairaudeksi, siihen liittyy myös muita oireita. Viidenneksellä sairastavista on tasapainovaikeuksia ja sairauteen voi liittyä myös unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta. Mielialan muutoksia on todettu jopa 80 % tutkituista.* Muita oireita ovat sanallisen sujuvuuden heikentyminen, väsymys sekä erityisesti myöhemmällä iällä esiintyvät tiedonkäsittelyn oireet. Kun sairauteen liittyy lisäksi muitakin neurologisia oireita, kuten lieviä dystoniaoireita ja muistiongelmia, puhutaan essentiaalinen vapina plus -muodosta.

Ei-motoristen oireiden tunnistaminen ja hoitaminen on usein yhtä tärkeää kuin vapinaoireen hoitaminen.

Tutkimusten mukaan essentiaalista vapinaa ennustavat masennus ja lyhyt unen kesto. Nämä oireet saattavat ilmetä jo vuosia ennen vapinaoireita. Tätä vaihetta kutsutaan essentiaalisen vapinan pre-motoriseksi vaiheeksi eli sairauden esivaiheeksi.

Essentiaalinen vapina ei vaikuta elinikään, mutta oireilu lisääntyy vähitellen ja osalla sairaus voi haitata merkittävästi toimintakykyä ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Essentiaalinen vapina ei ole stabiili, vaan vapinan voimakkuudessa ja häiritsevyydessä voi olla päiväkohtaistakin vaihtelua. Myös sillä on vaikutusta, mitä elämässä tapahtuu. Psyykkinen kuormitus voi korostaa oireita.

Sairaus voi aiheuttaa häpeän tuntemuksia ja sosiaalista vetäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että sairaus ei liikaa rajoittaisi elämää. Esimerkiksi Liikehäiriösairauksien liiton tarjoamilla maksuttomilla kursseilla saa apua ja tukea sopeutumiseen ja tapaa vertaisia.

*Smeltere L, Kuzņecovs V, Erts R. Depression and social phobia in essential tremor and Parkinson's disease. Brain Behav. 2017 Aug 2;7(9):e00781​.