Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Tutkimus etsii yhä syytä Parkinsonin tautiin

Kari Rissa21.2.2022

Parkinsonin taudin aiheuttavia syitä ei vieläkään varmuudella tunneta. Eikä tautiin tunneta myöskään parantavaa hoitoa.
– Monet tutkijat eri puolilla maailmaa etsivät tälläkin hetkellä Parkinsonin taudin syntymekanismeja ja keinoja, joilla sairastuminen voitaisiin estää, toteaa Parkinsonliiton puheenjohtaja Markku Partinen.
– Ken sitten löytää syyn Parkinsonin tautiin, saa varmaan Nobelin palkinnon. Niitä on annettu vähemmälläkin perusteella, ennakoi Suomen Parkinson-säätiön hallituksen puheenjohtaja Seppo Kaakkola.Kysyimme kahdelta kokeneelta neurologian erikoislääkäriltä miltä tieteellinen Parkinson-tutkimus näyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Markku PArtinen
Parkinsonliiton hallituksen puheenjohtajalla, professori Markku Partisella on takanaan pitkä ura neurologina ja tutkijana.

Vielä reilut kolmisenkymmentä vuotta sitten Parkinsonin taudin tieteellinen tutkimus oli lähes kokonaan taudin oireisiin ja hoitoon liittyvää.
Tutkimus keskittyi 1980-luvulla pääasiassa dopamiiniin ja sen käyttöön oireiden lievittäjänä. 1990-luvun tutkimus tuotti uusia hoitomuotoja, muun muassa aivostimulaattorit ja levodopapumput.

Viime vuosikymmeninä Parkinsonin taudin tutkimus on laajentunut ja monipuolistunut.

– Oireista ollaan pikku hiljaa siirrytty yhä enemmän taudin syiden ja parannuskeinojen etsintään, arvioi tutkimustoiminnan kehitystä Parkinsonliiton puheenjohtaja, professori Markku Partinen.

Tunnemme nyt jo useita Parkinsonin taudin puhkeamisen taustalla olevia molekyylitason mekanismeja, kuten esimerkiksi keskushermoston matala-asteinen tulehdustila, mitokondrion toimintahäiriö, proteiinien puutteellinen hajoaminen, alfasynukleiiniproteiinin viallinen toiminta ja astrosyyttisolujen toimintahäiriö.

Tällä hetkellä liikehäiriöiden perustutkimus keskittyy meillä Suomessa erityisesti hermokasvutekijöiden vaikutuksiin.

– Koronapandemia on nyt yli kaksi vuotta haitannut normaalia liikehäiriösairauksien tutkintaa. Rajoituksiin on sopeuduttu ja uusien tutkimusten aloittamista on jouduttu siirtämään, Suomen Parkinson-säätiön hallituksen puheenjohtaja Seppo Kaakkola kertoo.
Kaakkola ja Partinen ennakoivat, että tulevaisuudessa liikehäiriötutkimusten aihepiiri laajenee entistä vahvemmin kantasoluihin, suolistoon, geeneihin, ympäristöön ja uuteen teknologiaan.

Tutkijoilla on edelleen kova halu löytää syy Parkinsonin tautiin ja kehittää keinot tämän taudin ennaltaehkäisyyn ja kurissa pitämiseen.

Kaakkola ja Partinen toiveikkaina uskovat, että syy tai syyt Parkinsonin tautiin kyllä löydetään.

– Mutta siihen voi mennä hyvinkin vielä ehkä jopa vuosikymmen, sillä syyn etsiminen on uskomattoman vaikeaa ja se vie aikaa.

Lääketutkimus etenee hitaasti

Seppo Kaakkola
Nyt eläkkeellä oleva dosentti Seppo Kaakkola on toiminut muun muassa HYKS:n neurologian klinikan osaston ylilääkärinä.

Tällä hetkellä markkinoilla ei ole vielä lääkettä, jolla Parkinsonin taudin eteneminen voitaisiin pysäyttää tai tauti voitaisiin jopa parantaa. Sairastuneille on tarjolla toistaiseksi vain oireita lievittäviä lääkkeitä.

– Koko ajan pyritään kyllä varsin laajoinkin tutkimuksin kehittämään uusia tehokkaita lääkkeitä etenkin taudin alkuvaiheeseen, Kaakkola toteaa.

Tutkimustoiminnan viime vuosien saavutuksista Kaakkola haluaa nostaa esimerkkinä CDNF-lääkeaihion, joka löydettiin Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa Viikissä.

CDNF on ihmisen aivoissa ja verenkierrossa luontaisesti ilmenevä proteiini, joka auttaa ihmisen hermosoluja pysymään elossa. Kliinisissä tutkimuksissa CDNF:n on osoitettu suojaavan dopamiinia tuottavia soluja rappeutumiselta ja voi jopa auttaa niitä toipumaan. Lääke voidaan ruiskuttaa suoraan aivoihin erityisen annostelulaitteen avulla.

– CDNF:n uskotaan vaikuttavan Parkinsonin taudin perimmäiseen syyhyn. Jos tämä pitää jatkotutkimuksissa paikkansa, tutkijat ovat saavuttaneet merkittävän läpimurron, Kaakkola arvioi.

Lääketutkimukset kestävät yleensä vuosikausia ja ne ovat varsin kalliita. Lääketehtaat ovat tavallisesti kiinteästi mukana tutkimuksissa ja vastaavat niiden kaupallistamisesta.
Vuonna 2021 Suomessa liikehäiriöpotilailla ei tehty CDNF:n lisäksi kuin yksi julkaistu lääketutkimus.

– Toivottavasti lääketutkimus lähtisi uuteen nousuun. Siitä hyötyisivät sekä potilaat että hoitavat lääkärit, Kaakkola toteaa.

Suomen Parkinson-säätiön asiantuntijoiden tekemien tietokantahakujen perusteella suomalaiset tutkijat julkaisivat vuonna 2021 kansainvälisissä sarjoissa liikehäiriöistä noin 50 alkuperäistutkimusta
sekä noin 20 katsausta.

Suolistotutkimus lyönyt läpi

Parin viime vuoden aikana paljon julkisuutta ovat saaneet tutkimukset, joiden mukaan Parkinsonin tauti saa alkunsa suolistosta.
Helsingin yliopistossa tehtyjen tuoreiden tutkimusten mukaan syynä Parkinsonin tautiin saattaa olla suolistobakteerien tuottama myrkyllinen rikkivety, joka leviää suolistosta hermoja pitkin aivoihin.
Nyt tiedetään, että arviolta 25–50 prosentilla Parkinson-potilaista on poikkeava bakteerikanta suolistossaan.

– Helsingin yliopiston tutkimukset viittaavat siihen, että todennäköisesti Parkinsonin tauti saa alkunsa eri ihmisillä eri paikoista. Tauti myös näyttää etenevän varsin yksilöllisesti, Markku Partinen kertoo.
Partisen mukaan karkeasti arvioiden noin puolella Parkinsonin tautiin sairastuneilla oireet alkavat suolistosta ja etenevät sieltä aivoihin. Noin puolella oireet alkavat sen sijaan aivoista ja etenevät sieltä suolistoon.
Suolistotutkimusten perusteella yksi mekanismi saattaa liittyä rikkivetyyn. Se on hermosoluille suurena määränä myrkyllistä. Jos rikkivetyä muodostuu suolistossa liikaa, solujen puolustus voi pettää. Neurologian dosentti Kari Murroksen vetämä Helsingin yliopiston tutkijaryhmä uskoo, että Parkinsonin tauti voi saada tästä alkunsa.

– Suolisto on avannut Parkinsonin taudin tutkimukselle viime vuosina aivan uusia kiinnostavia polkuja, Partinen toteaa.
Kollega Kaakkola on samaa mieltä.

– Mutta Parkinsonin taudin aiheuttaja ei ole kuitenkaan vielä varmasti selvinnyt, professorit lisäävät.
Haasteita riittää.

Kantasolututkimus tulevaisuutta

Kantasoluja neurologian erikoislääkärit Partinen ja Kaakkola pitävät myös lupaavana tulevaisuuden Parkinson-tutkimuksen kohteena.

– Näyttää vahvasti siltä, että kantasolututkimus on myös Parkinsonin taudin osalta laajenemassa, he toteavat yksissä suin.

Partisen mielestä erittäin kiinnostavia tuloksia on saatu uusilla tekniikoilla, joilla ihmisen omia soluja on otettu iholta ja niitä on sitten manipuloitu hermosoluiksi tuottamaan dopamiinia. Koska kantasolut on nyt otettu ihmiseltä itseltään, ei ole syntynyt haitallisia hylkimisreaktioita, kuten tapahtui aikanaan vieraista sikiöistä otettuja kantasoluja käytettäessä.

– Uusi Parkinsonin taudin hoitomuoto, jossa käytetään hyväksi potilaan omia dopamiinihermosoluja, vaikuttaa suorastaan mullistavalta, Partinen toteaa.
Uudet solusiirtohoidot voisivat olla hyviä etenkin siinä vaiheessa, kun perinteiset lääkehoidot eivät enää tehoa.
– Kantasolujen käyttö hoitona on kuitenkin vaativaa ja kallista ja siitä tuskin tulee ainakaan vielä lähivuosina Parkinsonin taudissa kovin yleinen hoitomuoto, Kaakkola arvioi.

Ympäristötutkimusta toivotaan lisää

Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei siis edelleenkään vielä varmuudella tiedetä lukuisista tutkimuksista huolimatta.

Tällä hetkellä arvioidaan, että syyt sairastua Parkinsonin tautiin ovat arviolta noin 25 prosenttia geeniperäisiä ja noin 75 prosenttia ympäristötekijöitä.
Suurin osa tautitapauksista syntyy ympäristötekijöiden ja yleensä monen geneettisen muuttujan yhteisvaikutuksesta.

Jo nyt tiedetään, että Parkinsonin taudin riskiä lisääviä ympäristötekijöitä ovat muun muassa rikkakasvien torjunta-aineet, ympäristömyrkyt ja päähän kohdistuneet iskut.
Professori Partinen kaipaa jatkossa ”kovempien” lääketieteellisten riskien lisäksi myös ”pehmeämpien” ympäristöriskien tutkimusta.

– Meillä ei ole vielä kovinkaan paljon tutkimuksia esimerkiksi miten liikunta, ruokavalio, uni ja stressi vaikuttavat taudin syntyyn ja etenemiseen.
Myös tekniikan kehittyminen tarjoaa Parkinson-tutkimukselle aivan uusia mahdollisuuksia, joihin on jo tartuttu.

– Muun muassa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa on käynnistetty ympäristöön liittyviä Parkinson-tutkimuksia säätiön rahoituksella. Oulun ja Tampereen yliopistoissa on puolestaan selvitetty älypuhelimiin ja ihoon kiinnitettävien anturien käyttöä potilaiden oireiden ja voinnin seurannassa, professori Kaakkola kertoo.

Tehokkaiden tietokoneiden avulla voidaan hyödyntää entistä paremmin Suomen hyviä rekisteritietoja. Viime vuosina on tutkittu muun muassa Parkinsonin taudin ilmaantuvuutta Suomessa, antibiootin käytön ja Parkinsonin taudin yhteyttä sekä tupakoinnin vaikutusta Parkinsonin tautiin. >>

Teksti ja kuvat: Kari Rissa

Julkaistu hermolla-lehdessä 1/2022

Lue myös