Poimintoja Psykoterapeutti, työnohjaaja Terhi Lahden webinaariluennosta 5.5.2020

Tänään on raskas päivä, mutta huominen voi olla erilainen

On normaalia pelätä (covid-19) tilanteessa, joka on täynnä epävarmuutta ja jossa on asioita, joihin emme voi itse vaikuttaa. Pelko on jo evoluutiossa meihin sisäänrakennettu ja sen tehtävänä on pitää meidät hengissä sekä auttaa varautumaan vastoinkäymisiin. Pelkoa on kuitenkin monenlaista: se voi olla mielen värittämää pelkoa, rationaalista pelkoa tai intuitiomme lähettämiä viestejä meille.

Psykoterapeutti, työnohjaaja Terhi Lahti ohjeistaa pelon kohtaamisesta: ”Ota lähelle, laske pois.” On hyvä antaa itselle lupa tuntea pelkoa ja kaikkia muitakin tunteita. Samalla on tärkeää oppia tunnistamaan tunteitaan, jotta ei ajelehdi niiden armoilla. Jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja myös siitä, ettei jää jumiin haitallisiin tunteisiin. Haitallisia tunteita saa tuntea, mutta niihin ei ole hyvä jäädä vellomaan. Tunteilla on aina meille tärkeä viesti, jota on syytä kuunnella.

Pelko voi tarttua myös toisilta. Joskus on hyvä pysähtyä kysymään: kenen tunteista on kyse? Kun huomaat, että toisten tunteet ovat tarttuneet sinuun, voit mielessäsi lähettää ne heille takaisin. Myös uutisvirtaa seuratessa pelkoajattelu voi tarttua. Silti kaikki on hyvin tässä hetkessä ja elämässä on muutakin kuin pelko.

”Tänään pelkään, mutta elämässäni on myös asioita, jotka tuovat turvallisuutta.” ”Tänään on raskas päivä, mutta huominen voi olla erilainen.” Jo pienesti omaa ajatustaan muuttamalla voi muuttaa omaa tunnetta, mikä heijastuu myös käyttäytymiseemme ja toimintaamme.

Nöyränä elämän edessä

Samat huolet koskettavat tällä hetkellä globaalisti koko maailmaa, mutta silti olemme hyvin eriarvoisessa asemassa: esimerkiksi riskiryhmään kuuluva tai omaishoitajana toimiva yrittää kotona pitää itseä tai läheistään hengissä ja miettii omaa jaksamistaan kun taas naapurilla on huoli siitä, että etelän matka on peruuntunut.  Epätietoisuutta lisää se, ettei kukaan tiedä kauanko poikkeusaika kestää.

Koronaan suhtautuminen vaihtelee: osa tarkkailee oireita kun taas osa vähättelee niitä. Piittaamattomuus voi tuntua pahalta hänestä, jolla itsellä tai läheisellä on riski sairastua vakavasti.

Mikä lisää hyvinvointiani tänään, tässä ja nyt?

Sen sijaan, että keskittyisi miettimään sitä, mikä kaikki on elämässä muuttunut ja mihin ei voi vaikuttaa, on hyvä huomata, mitä on jäljellä, mitä voin tehdä ja mitkä asiat ovat ennallaan? Mikä lisää hyvinvointiani tänään, tässä ja nyt? Millainen on minun hyvä elämäni, kun elän eristyksessä?

Tunnekuorman tuuletus

Kun olemme korona-aikana tekemisissä lasten tai ikäihmisten kanssa, meidän on hyvä ylläpitää toivon ja turvallisuuden ilmapiiriä. Vaikka itseä pelottaa, pelko on hyvä purkaa eri paikassa. Pohdi hetki, missä sinä voit tuulettaa omaa tunnekuormaasi? Onko sinulla ystävä, vertainen tai ammattitaho, jossa saat purkaa tunteitasi? Näkökulman vaihto voi joskus auttaa: Muuttamalla esimerkiksi ”Minua pelottaa!” ajatuksen muotoon ”Minua pelottaa, koska välitän ja asioilla on merkitys.” Ovatko asiat sinulle uhka vai sisältyykö niihin myös mahdollisuus?

Vähemmän on enemmän

Poikkeusaikana on hyvä kuunnella omia jaksamisen rajoja ja huolehtia jaksamisestaan pitkäjänteisesti. Laskemalla omaa rimaa siinä, mihin kaikkeen tulisi pystyä, voi onnistua ja ylittää itsensä. Riittävän hyvä = täydellinen.

Mitä viisas vanha minä sanoisi minulle tähän hetkeen?

Kuvittele, että 100-vuotias sinä antaisi sinulle ohjeita kuolinvuoteeltaan. Mitä hän neuvoisi sinulle? Onko se ehkä jotain kuten: ”Elä elämää. Keskity asioihin, jotka ovat tärkeitä. Rakkaus ja ihmiset ovat tärkeitä. Elämä on lyhyt. Älä suorita. Tietoinen läsnäolo on tärkeämpää kuin se, miltä näyttää ulospäin. Mitä sitten, jos kaikki ei näytä hyvältä ulospäin – jaksat paremmin!” Vai kenties jotakin muuta?

Kaikilla on mahdollisuus kokea onnellisuutta ja onnen tunnetta

On tutkittu, että onnellisuuden kokemisesta noin 90 % on ajatuksia, arvoja ja asenteita ja vain 10 % olosuhteita. Unelma paremmasta maailmasta auttoi esimerkiksi Nelson Mandelaa kestämään vankeusajan yli. Joka hetki voi valita, keskittyykö ajatuksissa asioihin, jotka ovat hyvin ja joista on kiitollinen, vai pyöritteleekö mielessään huoli- ja pelkoajattelua tai katkeruutta. Alitajunnalla ja ajatuksilla on iso vaikutus. Mieti, mitkä asiat ovat tehneet sinut iloiseksi tai nauravaksi elämäsi aikana? Voisitko tuoda jotain pienesti tuosta tähän hetkeen?

Kärsimys on vuorollaan osa meidän jokaisen elämää, se kuuluu meille kaikille. Kärsimyksen rinnalla kulkee myös toinen tarina; mitä tämä merkitsee minulle, mikä merkitys tällä on tässä ja nyt itselle. Voimme itse valita, mitä tarinaa kerromme.

Mielen tasapaino tulee arkisista rutiineista, jotka auttavat vaikeiden aikojen yli

Rutiinit arjessa voivat olla pieniä asioita, jotka auttavat elämään läsnä tässä hetkessä. Vaikka maailmalla tapahtuu ennustamattomia asioita ja se lisää epävarmuutta, pienet rutiinit tuovat meidät takaisin asioihin, jotka ovat hyvin ja joista voimme tuntea myös iloa ja kiitollisuutta. Kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen päivittäin voi tuoda valoa ja nostaa hyviä asioita esiin silloinkin, kun niitä ei tunnu muuten löytävän.

Olemme nöyränä elämän edessä ja tulemme samanarvoisiksi toistemme kanssa elämän mittakaavassa. Mieti, miten voisit olla parhaiten lempeä itselleni juuri nyt? Terhi Lahti muistuttaa, että meillä kaikilla on lupa olla tarvitsevia, armollisia, lempeitä ja sallivia.  Terhi päättää luentonsa viestillä meille kaikille: ”Muista, että olet kaiken hyvän arvoinen. Pidä huolta itsestäsi.”

Lähde: Poimintoja Psykoterapeutti ja työnohjaaja Terhi Lahden webinaariluennosta aiheena Toivon ja toiveikkuuden ylläpitäminen poikkeusoloissa 5.5.2020. Järjestäjinä Oulun Seudun Omaishoitajat ry, Napapiirin Omaishoitajat ry ja Erityislasten Omaiset ELO ry.

Milloin on tarpeen hakea ammattiapua?

Terhi Lahti kehottaa pitämään matalan kynnyksen pyytää ja ottaa vastaan apua. Mikäli seuraavat oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa, on hyvä hakea ulkopuolista apua:

• jatkuvat unihäiriöt, painajaiset
• ajatukset kulkevat samoja ratoja
• ahdistuksen ja masennuksen oireet
• pelon ja tarkoituksettomuuden tunteet, toivottomuus
• vaikeudet ihmissuhteissa, perheriidat, haluttomuus puhua asioista, tunteiden patoaminen
• tapaturma-alttius
• krooninen kiputila
• jatkuva väsymys
• jatkuva yksinäisyys, erakoituminen
• kriisin juuttuminen johonkin vaiheeseen
• päihteet
• itsetuhoiset ajatukset

Apua tarjoavat mm. terveysasemat, työterveyshuolto, kriisiapu, mielenterveystoimistot, kriisikeskukset, kasvatus- ja perheneuvolat, seurakunnat, perheasian kriisikeskus, psykiatriset sairaalat, yksityiset psykoterapeutit, A-klinikat. Kela tarjoaa taloudellista tukea tarvittaessa terapioiden omavastuuksiin, joten se ei saa olla syy jäädä avun ulkopuolelle.

Julkaistu 08.05.2020