Suomen omaishoidon verkoston kannaotto omaishoitajien viikolla 25.11.-1.12.2024
Hoivasta noin 80 prosenttia on omaisten ja läheisten vastuulla.
Kuka tahansa voi läheisensä avun tarpeen vuoksi joutua omaishoitotilanteeseen. Läheiset tarjoavat valtavasti apua ja tukea omaisilleen, ja omaishoito on keskeinen osa hoivan kokonaisuutta. Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ovat huolissaan omaishoitajiin samanaikaisesti useilta eri tahoilta kohdistuvista leikkauksista.
Omaishoito säästää hyvinvointialueiden kustannuksia, sillä sen avulla ihminen voi asua kotona pidempään läheisen tukemana. Tällä on suuri vaikutus hyvinvointialueiden talouteen ja toimintaan. Yksistään ikääntyneiden hoidon menot ilman omaisten apua olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia suuremmat.
Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen maksaa arvion mukaan n. 64 000 euroa vuodessa, kun omaishoidon kustannukset ovat keskimäärin noin 13 000 vuodessa.
Omaishoito voi kuitenkin tulla kalliiksi omaishoitajalle. Tänä keväänä omaishoitajille tehdyn kyselyn mukaan työelämässä olevista vastaajista lähes 60 prosenttia kertoi omaishoidon heikentäneen omaa toimeentuloaan.
Samaan aikaan sosiaaliturvan kiristykset ja sote-asiakasmaksujen korotukset aiheuttavat taloudellista ahdinkoa perheissä, joita kohtaa sairaus tai muu tuen tarve.
THL:n selvityksen mukaan omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialuilla. Hyvinvointialueilla on säästöpaineita ja omaishoidon tuki harkinnanvaraisena ja määrärahasidonnaisena on monella alueella leikkausuhan alla. Omaishoitajilla on vaikeuksia saada tarvitsemaansa vapaata, kun hyvinvointialueet leikkaavat hoivapaikoista ja työntekijöistä on pulaa. Omaishoitajilla ei myöskään välttämättä ole varaa pitää vapaata, sillä sijaishoidon asiakasmaksu omaishoitajan vapaan ajalta voi olla perheelle liian kallis.
Samaan aikaan omaishoitajia ja läheisiä tukevien sote-järjestöjen taloudellista tukea leikataan raskaasti tulevina vuosina. Suhteellisen pienillä avustuksilla järjestöt kuitenkin pystyvät tukemaan omaishoitajia jakamalla tietoa sekä järjestämällä virkistystä- ja vertaistukea. Tällaisia toimenpiteitä ei julkinen puoli tarjoa. Yksikin vertaistapahtuma voi ehkäistä omaishoitajan uupumista ja hoidettavan tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä. Järjestöt tukevat myös itsenäistä elämää. Nuorten hoidettavien kohdalla vertaistuki kohentaa itsetuntoa. Sen ansiosta nuori selviytyy paremmin yhteiskunnassa omien voimavarojensa mukaisesti, ilman kallista laitoshoitoa.
Omaishoitajat ansaitsevat arvostusta, tukea tärkeään tehtäväänsä ja mahdollisuuden elää myös omaa elämäänsä. Omaishoito ei saa johtaa taloudelliseen ahdinkoon eikä omaishoitajaa tule jättää yksin ilman riittäviä palveluja.
Hyvää omaishoitajien viikkoa!
Suomen omaishoidon verkostoon kuuluu:
ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry, Aivovammaliitto ry, Autismiliitto ry, Epilepsialiitto ry, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, Folkhälsans Förbund rf, Ikäinstituutin säätiö sr, Invalidiliitto ry, Tukena sr, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Lasten omaishoitajat ry, Leijonaemot ry, Muistiliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Neuroliitto ry, Omaisena edelleen ry, Omaishoitajaliitto ry, Liikehäiriösairauksien liitto ry, Perhehoitoliitto ry, Suomen Punainen Risti, Suomen syöpäpotilaat ry, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry.
Lähteet:
Hoffmann, Frédérique ja Rodrigues, Ricardo (2010). Informal Carers: Who Takes Care of Them?
Keväjärvi, Marja; Lindholm, Maria & Arto Reiman (2020) Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet -tutkimus(siirryt toiseen palveluun)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024 (siirryt toiseen palveluun)
Omaishoitajaliiton Omaishoitajakysely 2024
Yhteydenotot:
Suomen omaishoidon verkoston puheenjohtaja Jonna Skand, jonna.skand(a)folkhalsan.fi
