Eri Pohjoismaissa vuosittain järjestettävä Scandmodis-koulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 26.–27.4.2024. Scandmodis on lyhenne englannin kielisestä nimestä The Scandinavian Movement Disorder Society.
Tilaisuus keräsi noin 200 osallistujaa. Luennoitsijoita oli Suomen lisäksi myös mm. Iso-Britanniasta, Saksasta ja Hollannista. Ohessa poimintoja kokouksesta.
HIFU-hoito ja suomalaisia tutkimuksia
Essentiaalisen vapinan uuden hoitomenetelmän, HIFU-hoidon (kohdistetulla ultraäänellä tehdyllä poltolla kallon läpi ilman tarvetta leikkaustoimenpiteisiin), kehityksen suomalais-kanadalainen pioneeri Kullervo Hynynen kertoi hoidon kehitysvaiheista. HIFU-hoito on käytössä Tyksissä, mutta toistaiseksi vain toisen puolen hoitoon. Molemminpuolisen hoidon riskejä suhteessa hyötyyn tutkitaan parhaillaan.
Filip Scheperjans HUSista kertoi suolistobakteerien muutoksen mahdollisista vaikutuksista elimistöön ja hermoston toimintaan. Tutkimuksessa, jossa suolistobakteerien kanta vaihdettiin Parkinsonin tautia sairastavilla, ei kuitenkaan saatu parkinsonoireisiin muutosta, vaikka suolen toiminta mahdollisesti lisääntyi.
Valtteri Kaasinen Tyksistä luennoi dopaminergi-kuvauksen antamasta tiedosta Parkinsonin taudin toteamisessa, seurannassa ja erotusdiagnostiikassa esim. suhteessa PSP-tautiin.
Pumppuhoidot Parkinsonin taudissa
Parkinsonin taudin pumppuhoitojen toteutusta kävivät läpi Peter Jenner ja Eero Pekkonen. Dopamiinilääkkeen pumppuhoidosta voi hyötyä potilas, jolla on hankala on/off-tilanvaihtelu ja joka on motivoitunut pumpun käyttöön. Läheisen tai kotihoidon apu on usein tarpeen pumpun kytkemisessä. Hyvä hygienia on tarpeen infektioiden estämiseksi. Ihon alle laitettava Produodopa-infuusio vaihdetaan uuteen paikkaan aluksi päivittäin, myöhemmin 2–3 vuorokauden välein. Hoidon toteutuksessa tarvitaan usein lisäohjausta. Produodopan hoitovaste ei ole välitön, vaan vähitellen tuleva. COMT-inhibitioon yhdistettynä levodopan vaikutus saadaan pidennettyä suoleen annettavassa Lecigon-pumppuhoidossa. Mahdollista laihtumista sekä laboratorioarvoja on seurattava hoidon aikana.
Epätyypillisen parkinsonismin erotusdiagnostiikka
Epätyypillisen parkinsonismin erotusdiagnostiikkaa käsitteli Henrike Knacke. Multisysteemiatrofiassa (MSA) 4–5 prosentilla alkuoireena on levottomat jalat. MSA:ssa hajuaisti ja kognitio säilyvät paremmin kuin tavallisessa parkinsonoireistossa. PSP-taudissa parkinsonismiin liittyy tasapainon varhaisempi heikkeneminen, puheen sammallus, silmien liikerajoitus ja kasvoille tuleva ”hämmästynyt” ilme.
Unihäiriöt Parkinsonin taudissa
Friederike Sixel-Döring käsitteli unihäiriöitä Parkinsonin taudissa. Kokoukseen osallistunut prof. Andrew Lees oli jo 1998 kuvannut, että Parkinsonin tautiin liittyy heräilyä unesta, kääntymisvaikeuksia, ylösnousun ongelmia ja yöllistä virtsaamistarvetta. Levottomat jalat -oire on lisääntynyt Parkinsonin taudissa. Lisäksi on huomioitava mahdolliset lisätaudit kuten uniapnea. Heikentynyt unen laatu voi heijastua verenpaineeseen, sydämen toimintaan, mielialaan ja aineenvaihduntaan, ja voi altistaa parkinsonoireiden etenemiseen. Dopamiiniagonisti-lääkkeisiin voi liittyä nukahtelua ja psykiatrisia oireita. Selegiliini voi heikentää unta. COMT-estäjät entakaponi ja opikaponi voivat taas parantaa unen laatua, samoin Duodopa-hoito. Myös apomorfiini-pumppuhoito voi parantaa unen laatua. Myös unettomuuden selvittelyä ja hoitoa käytiin läpi.
Lääkkeettömät hoidot Parkinsonin taudissa
Parkinson taudin lääkkeettömistä hoidoista kertoi Sebastian Bloem. Potilaan kokonaisvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, stressi, lääkitys, ravinto, ruoansulatustoiminta ym. 2/3 potilaista mainitsee kuitenkin positiivisia asioita elämässään, kuten liikunta, ystävien tapaaminen ym. eikä anna vain taudin määrittää elämäänsä. Liikunta lievittää parkinsonoireita, nimenomaan aktiiviharjoittelu eikä pelkkä venyttely. Esimerkiksi kuntopyörällä ajo on tehokasta harjoitusta. Hyvä uni ja säännöllinen ruokailu ovat tärkeitä. Ummetukseen voi saada helpotusta juomalla riittävästi ja syömällä kuitupitoista ruokaa.
Parkinsondementia ja muistin heikentyminen
Parkinsonin tautiin liittyvää dementiaa käsitteli Dag Aarsland. Parkinsondementian ja lewynkappale-dementian alkuoireisiin liittyvät parkinsonismin ohella kognition vaihtelu, näköhallusinaatiot, hajuaistin heikentyminen, levottomat jalat, masennus, lääkeherkkyys (sekavuus) ja muistin heikentyminen. Dementian riskiä lisääviä oireita ovat myös tasapainon heikentyminen, kävelyn häiriöt, autonomisen hermoston oireet sekä korkea ikä. Dementian kehittymiseen vaikuttavat mm. lewynkappaleiden kertyminen, amyloidiplakit, glia-solujen inflammaatio, aivoverenkierron häiriöt, perinnöllisyys ja aivojen välittäjäainemuutokset. Lääkehoidon mahdollisuuksia on tutkittu esimerkiksi amyloidi-kuorman vähentämiseen.
Off-tila ja tasapaino-ongelmat
Tasapainon ongelmia ja kaatumisriskiä käsitteli Bas Bloem. Suurin kaatumisriski on ajoittaisessa, Parkinsonin taudin tilanvaihteluun liittyvässä jäykistymisessä. Hissuttelevan matalaksi muuttuneessa askelluksessa kaatumisriski on pienempi. Off-tilaan liittyvää horjuvuutta voidaan lievittää dopamiini-lääkityksen tasauksella. Off-vaihe voi esiintyä myös ortostaattisena hämärätilana, jossa aivot eivät toimi kunnolla, ja potilas jähmettyy istumaan sängyn reunalle, vaikka pyörtymistä ei tapahdu. Säännöllinen fysioterapia vähentää esimerkiksi lonkkamurtuman riskiä sekä aspiraatio-keuhkokuumeen riskiä. Vaskulaarisessa parkinsonismissa potilaan yläraajojen myötäliikkeet ovat tallella, vaikka askellus on lyhyttä ja matalaa.
Peter Jenner kertoi tilanvaihteluista. Off-tyyppistä jähmettymistä esiintyy kaikkien parkinsonlääkitysten yhteydessä eikä sen perussyytä kunnolla tiedetä. Off-tilaa pidetään non-dopaminergisena oireena. Tasainen lääkitys vähentää off-aikoja, mutta ei poista niitä. Dyskinesia/pakkoliikeoireita on erityyppisiä (esim. jatkuvaa, huippuannokseen liittyvää), ja sen kehittyminen liittyy aivojen mustan tumakkeen toimintahäiriöön. Dopamiiniagonisti-lääkityksellä on pienempi dyskinesian riski kuin levodopalla. Dyskinesia on postsynaptinen häiriö ja riippuu hermosolukadosta.
Solusiirtohoidot ja Parkinsonin tauti
Solunsiirtohoidon mahdollisuuksista Parkinsonin taudissa kertoi Gesine Paul-Visse. Hoitomuotoon liittyy monia eettisiä ja käytännön ongelmia. Tutkimuksissa on käytetty alkiosolujen siirtoja yhdistettynä 1–1,5 vuoden immunosupressioon. Joillakin potilailla on todettu merkittävää parantumista, mutta vasteen tulo voi viedä monia vuosia. Hyötyä on todettu noin kolmasosalla solusiirron saaneista. TransEuro-tutkimukseen osallistui varhaisvaiheen parkinsonpotilaita: 11 sai solusiirron, 20 kontrollia ei. Kolmen vuoden seurannassa ryhmien välillä ei todettu eroa. Pluripotenteilla kantasoluilla tehtävä hoitotutkimus (STEM-PD) on menossa parhaillaan.
Mitä uutta DBS:stä?
Mitä uutta DBS:stä? Tämä oli Patricia Krausen luennon otsikko. Tutkimusten mukaan DBS-hoidon teho säilyy yli 10 vuotta. Joskus hoitoon liittyy psyyken muutosta, hypomaniasta depressioon ja apatiaan. Kun DBS asennetaan nuorella iällä, potilaille kehittyy vähemmän impulssikontrollihäiriöitä ym. psyykkisiä sivuvaikutuksia kuin lääkehoitopotilaille. Geenimutaatiostatus parkinsonoireiden taustalla vaikuttaa DBS:n tuloksiin. Suunnattu stimulaatio parantaa DBS:n tehoa parkinsonoireisiin.
kirjoittaja Osmo Pammo on neurologian erikoislääkäri
