Parkinsonliiton puheenjohtaja Markku Partinen kaipaa Parkinsonin taudin tutkimuksiin selkeyttä ja yksinkertaisuutta.
– Nyt useista tutkimuksista on tullut aika monimutkaisia niin rakenteeltaan kuin sisällöltäänkin, Partinen arvostelee.
Professori Partisen mielestä on hyvä, että tutkitaan ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti erilaisia Parkinsonin tautiin liittyviä asioita.
– Vaarana kuitenkin mielestäni on, että kokonaiskuvasta voi tulla helposti sirpaleinen ja rönsyilevä, jota ulkopuolisen on usein vaikea ymmärtää.
Partinen pitää erinomaisena asiana, että liikehäiriötutkimusten painopiste on siirtymässä Parkinsonin taudin oireista taudin syiden ja ennalta ehkäisyn suuntaan.
Partinen ehdottaa, että Parkinsonin taudin syytekijöitä etsittäisiin autonomisesta hermostosta. Häiriöt ja epätasapaino tahdosta riippumattomassa hermostossa voivat estää dopamiinin tuotannon aivoissa ja laukaista Parkinsonin taudin.
– Uskon, että 10. aivohermolla ja gliasolujen toiminnan häiriöillä voi olla jopa merkittävä rooli Parkinsonin taudin synnyssä. Näitä tutkimalla voisi löytyä myös yhteys aivojen ja suoliston välille.
Partinen kaipaa myös lisää ympäristöön liittyvää liikehäiriötutkimusta. Tällaista ei juurikaan ole Suomessa tehty.
– Esimerkiksi ravinnon, liikunnan ja unen vaikutukset Parkinsonin taudin ennalta ehkäisyssä ovat tärkeitä tulevaisuuden tutkimuskohteita, joihin pitäisi panostaa.
Parkinsonliiton puheenjohtaja kaipaa myös potilasnäkökulmasta tehtyjä tutkimuksia.
– Pelkkä lääkärien ja lääketehtaiden näkökulmasta tehty tutkimus ei enää tulevaisuudessa riitä, vaan mukaan on saatava potilaat ja heidän omat kokemuksensa.
Koronapandemian vaikutukset Parkinsonin tautiin tulisi niin ikään tutkia.
– Näyttää siltä, että koronavirus lisää jonkin verran Parkinsonin taudin määrää. Covid-19 vaikuttaa kuitenkin hyvin yksilöllisesti, Partinen muistuttaa.
Teksti ja kuvat: Kari Rissa
Julkaistu hermolla-lehdessä 1/2022
