Liikehäiriösairauksilla ei ole suoranaisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, kun vain aistit pelaavat ja osaa ajaa liikennesääntöjen mukaisesti. Näin toteaa liikennelääketieteeseen hyvin perehtynyt Parkinsonliiton puheenjohtaja, professori Markku Partinen.
Vireystilan vaikutus autolla ajamisen turvallisuuteen on aivan oleellinen, sillä autolla ajoa vaarantaa eniten väsymys ja nukahtaminen rattiin – eivät liikehäiriösairaudet.
– Erityisen vaarallinen ajokyvyn kannalta on uniapnea, joka aiheuttaa nukahtelua keskellä päivääkin. Sen riskisuhde on kolme eli 200 prosenttia suurempi kuin keskimäärin, professori Markku Partinen kertoo.
Kuolonkolareita selvittävä tutkimus paljasti jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, että vireystason lasku on syynä tai myötävaikuttavana tekijänä joka kolmannessa onnettomuudessa.
Partisen mukaan muita eniten ajokykyä heikentäviä sairauksia ovat epilepsia, dementia ja alkoholismi. Parkinsonin tauti on mukana tällä listalla, mutta ei kovin korkealla. Sijoitus on 6–8.
– Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien syynä Parkinsonin tauti on vain aniharvoin.
Tutkimusten mukaan neurologisia sairauksia sairastavien autoilijoiden riskisuhde on 1,5 eli 50 prosenttia suurempi kuin keskimäärin. Partinen korostaa, että liikenteessä selviämisen ja turvallisuuden kannalta tärkeimpiä asioita ovat tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja liikennesääntöjen noudattaminen.
– Esimerkiksi myös uniapneapotilaalle voidaan myöntää ajokortti, kunhan hänen päivittäinen vireystasonsa on saatu hoidon seurauksena kuntoon.
Ikä vaikuttaa ajoturvallisuuteen
Ikääntyminen lisää onnettomuusriskiä – niin terveiden kuin sairaidenkin tiellä liikkujien.
– Tutkimusten mukaan yli 70-vuotiaiden miesten riski on noin 9-kertainen ja yli 70-vuotiaiden naisten riski peräti 13-kertainen, Partinen laskee.
Suuri iäkkäiden onnettomuusriski selittynee Partisen mukaan ensi sijassa aivotoimintoihin vaikuttavilla sairauksilla, heikentyneillä aivotoiminnoilla sekä hidastuneella motoriikalla. Erityisinä haasteina iäkkäillä ovat etenevät muistisairaudet ja alentunut vireystila. Myös lääkitys vaikuttaa usein ajokykyyn heikentävästi. Iäkkäät kuitenkin kompensoivat heikentyneitä aisti- ja reaktiotoimintojaan ajamalla hitaammin ja välttämällä pimeässä ajoa.
– Riskit ovat silloin ikääntyneelläkin yleensä hyvin hallinnassa.
70 vuotta rajana
Huoli omasta ajokyvystä nousee esiin yleensä siinä vaiheessa kun täytämme 70 vuotta. Silloin ajokortti uusitaan nykysääntöjen mukaan ensimmäistä kertaa ja tuolloin kortin saamiseksi vaaditaan oma ajoterveysselvitys.
– Ajokortin säilyminen on tärkeä asia meille kaikille. Monelle autolla kulkeminen on välttämätöntä, etenkin maaseudulla. Mökillekin pitää päästä.
Partinen kertoo, että ajokyky voi iän myötä huonontua sairauksien sekä niiden hoitoon käytettävien lääkkeiden seurauksena.
– Monissa tapauksissa onnettomuusriski voi kasvaa jopa merkittävästi, kun sairaus etenee. Ajokyky kuitenkin yleensä säilyy Partisen mukaan niin kauan kuin aivot toimivat ja ihminen pystyy keskittymään autolla ajamiseen ja liikenteessä selviämiseen.
Partinen korostaa, että pelkät iän tuomat muutokset eivät yleensä estä ajokortin saantia, jos toimintakykyä heikentäviä sairauksia ei ole tai sairaudet ovat hyvässä hoidossa.
– Vastuu omasta ajokyvystä on kuitenkin aina kullakin kuljettajalla itsellään.
Lääkärinlausunto ratkaisee ajokortin
Kun tavallinen ajokortti uusitaan toista kertaa, yleensä 75 vuoden iässä, tehdään pakollinen terveysperusteinen ajokyvyn tarkastus.
– Ajoterveystarkastus tehdään viiden vuoden välein ja sairauden edetessä tarvittaessa useamminkin, esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden välein, Partinen kertoo.
Ajoterveystarkastuksella pyritään varmistamaan, että toimintakyky liikenteessä pysyy turvallisella tasolla. Iäkkäiden kuljettajien on toimitettava ajokorttihakemuksen liitteenä Traficomille pakollinen laajennettu lääkärinlausunto. Ajokortin myöntävä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on antanut lääkäreille tarkat ohjeet siitä, miten ajoterveysarviointi tapahtuu.
– Laajennetussa lääkärintarkastuksessa selvitetään ikääntyneen henkilön ajokyky. Yleensä varaan ajokyvyn tarkastukseen noin tunnin verran aikaa. Testaan muun muassa muistia, motoriikkaa ja vireyttä sekä käyn mahdolliset sairaudet ja lääkityksen huolella läpi. Pyydän usein myös puolison mukaan vastaanotolle.
Iäkkäiden henkilöiden ajokyvyn arvioinnissa on hyödyllistä käyttää apuna myös katsastusinsinöörin suorittamaa ajokoetta tai vapaaehtoista ajokyvyn testaamista.
– Minulla on potilaitteni ajokyvyn vapaaehtoisesta testaamisesta hyviä kokemuksia. Autokoulun opettaja näkee koeajolenkillä yleensä varsin nopeasti mikä henkilön ajokyky on.
Viranomaiset tekevät ajolupapäätöksen laajennetun lääkärinlausunnon perusteella. Poliisi valvoo ajolupia liikenteessä. Partinen arvioi, että lääkärit ovat Suomessa yleensä päteviä ja osaavat arvioida varsin hyvin ikääntyneiden ajokykyä.
– Valitettavasti joukossa on kuitenkin myös joitakin ajokyvyn ”pikatarkastajia”, jotka toiminnallaan vaarantavat liikenneturvallisuutta.
Neurologisten sairauksien vaikutuksia ajokykyyn kannattaa Partisen mielestä selvittää liikennelääketieteeseen perehtyneen erikoislääkärin kanssa.
Liikehäiriöt ja ajolupa
Liikehäiriösairauksia sairastavat selviävät Partisen mukaan liikenteessä yleensä varsin hyvin, vaikka heidän reaktioaikansa on usein pidentynyt ja motoriikkansa on heikentynyt.
– Esimerkiksi Parkinsonin taudin vuoksi ajolupa estyy varsin harvoin. Itse olen joutunut eväämään ajoluvan vain muutamia kertoja, Partinen kertoo.
Ajokortti joudutaan ottamaan pois yleensä silloin, kun Parkinsonin tautiin liittyvä dementia on edennyt riittävän pitkälle. Myös Lewyn kappaletauti, Huntingtonin tauti ja eräät Parkinson Plus -sairaudet vievät niin ikään ajokortin, kun näihin tauteihin liittyvä dementia etenee. Sen sijaan dystonia ja essentiaalinen vapina eivät yleensä vaikuta Partisen mukaan ajokykyyn eikä ajokortin saamiseen.
– Monet kuitenkin luopuvat autolla ajosta omatoimisesti turvallisuusnäkökohtien vuoksi, kun sairaus pahenee esimerkiksi kovaksi vapinaksi.
Vaarallisinta liikehäiriösairauksia sairastaville ei Partisen mukaan kuitenkaan ole autolla ajo, vaan liikkuminen jalan.
– Suojatie voi olla paha paikka, jos kaatuu tai off-tila tulee äkisti. Muut voivat ajaa silloin päälle.
Ohjeet turvalliseen autoiluun
• Noudata liikennesääntöjä.
• Tarkkaile muuta liikennettä ja ota huomioon muut tiellä liikkujat.
• Aja turvallisesti.
• Suunnittele matka etukäteen.
• Sopeuta ajo keliolosuhteiden mukaan.
• Pidä yllä hyvä vireystila pitämällä tarvittaessa taukoja.
• Vältä pimeässä ajoa.
• Käytä turvalaitteita mm. turvavyö, kuolleen kulman peili.
• Älä käytä matkapuhelinta ajon aikana ilman hands free-laitetta.
• Automaattivaihde helpottaa keskittymistä ohjaamiseen ja liikenteen seuraamiseen.
Julkaistu Hermolla 2/2020 -lehdessä.
