Yleensä sairaus ei estä matkustamista, kunhan muistaa ottaa huomioon lääkkeiden kuljettamiseen ja säilyttämiseen liittyvät seikat. Jos sairaus vaikeuttaa liikkumista tai matkalle tarvitsee mukaan henkilökohtaisen avustajan, esteettömyysasiat kannattaa ottaa huomioon jo matkasuunnitelmia tehdessä. Myös mahdolliseen hoidon tarpeeseen matkakohteessa on hyvä varautua etukäteen hankkimalla tarvittavat asiakirjat ja vakuutukset.
Liikehäiriösairaudet saattavat aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa matkasuunnitelmia tehdessä. Yleensä matkustamiselle ei kuitenkaan ole estettä, etenkin jos sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja toimintakyky on riittävä.
Silloinkin, kun sairaus vaikeuttaa liikkumista tai aiheuttaa kognitiivisia ongelmia kuten huonomuistisuutta, matkustaminen on turvallista avustettuna. Avustajaksi voi lähteä oma läheinen tai henkilökohtainen avustaja, jos sellainen on. Myös lentokentiltä, satamista ja juna-asemilta saa maksutta apua siirtymisiin, kunhan palvelun varaa etukäteen.
Matkustaminen ja liikehäiriösairaus
Etenkin jos matkustaa kauas, kannattaa huomioida muutamia käytännön asioita, kuten mahdollisuus jaloitteluun. Jos mahdollista, kannattaa varata käytäväpaikka, mikä helpottaa liikkumista ja esim. WC-käyntejä.
– Pitkään ahtaissa tiloissa istuessa voi lihasten jäykkyys alkaa lisääntyä. Olisi hyvä välillä liikkua ja pyöritellä nilkkoja, venytellä pohkeita ja liikutella yläraajoja. Toki liikkuvissa ja heiluvissa kulkuneuvoissa pitää kuitenkin olla erityisen varovainen käytävillä liikkumisen suhteen, varsinkin jos on tasapainon kanssa ongelmia, neurologi Juha Rinne muistuttaa.
Perusohje on, että matkaan kannattaa varautua hyvissä ajoin etukäteen.
– Kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa matkasta ja varmistaa, että lääkkeitä on riittävästi mukana matkan kestoajaksi. Tärkeää olisi ulkomaille matkustaessa ottaa mukaan lääkemääräykset. Kaikkia lääkkeitä ei kannata laittaa lentokoneen rumaan meneviin matkatavaroihin, sillä jos ne sattuvat häviämään tai myöhästymään, voi tämä aiheuttaa ongelmia, Rinne sanoo.
Lääkityksen lisäksi joillakin on käytössä laiteavusteisia hoitomuotoja, esimerkiksi syväaivostimulaattori (deep brain stimulation eli DBS) tai pumppuhoito, joista ensimmäistä käytetään parkinsonpotilaiden lisäksi mm. dystoniaa ja essentiaalista vapinaa sairastavilla.
Rinne vakuuttaa, että laiteavusteiset hoidot eivät ole este ulkomaille matkustamiselle, kunhan asioista ottaa selvää etukäteen.
– Pumppuhoitoja eli apomorfiini- tai levodopa-infuusiohoitoa käyttävät potilaat voivat tiedustella matkalle varapumppua lainaan omalta neuropolilta. Kannattaa myös tutustua huolella saamaansa potilaskansioon, jossa kerrotaan, mitä matkustettaessa kannattaa ottaa huomioon ja miten laitteita ja lääkkeitä kuljetetaan. Yleensä pumppuja ei esimerkiksi suositella kuljetettavaksi lentokoneen ruumassa niissä olevien akkujen takia ja osa lääkkeistä pitää kuljettaa kylmälaukussa.
Rinteen mukaan pumppuhoitoa käyttävien on suositeltavaa ohittaa lentokenttien turvatarkastuksen läpivalaisu ja pyytää pääsyä käsin tehtävään tarkastukseen kansainvälistä lääkärintodistusta näyttämällä. Laitteet eivät mene läpivalaisusta rikki, mutta saattavat hälyttää. Lentokoneessa pumppua voi käyttää huoletta. Sen sijaan DBS-laitteen kanssa läpivalaisua tulee välttää.
Terapiaspesialisti Janne Tammelin Boston Scientificilta tietää kertoa, että turvatarkastusportti ei riko DBS-laitetta, mutta se voi aiheuttaa sen menemisen pois päältä. Eli laite voi mennä sellaiseen tilaan, että se tarvitsee käynnistää uudelleen sairaalassa.
– On kyseessä minkä tahansa laitevalmistajan syväaivostimulaattori, niin lääkäriltä saa kansainvälisen potilaskortin, jossa kerrotaan, että potilaalle on asennettu DBS. Potilaskorttia näyttämällä pääsee ohittamaan turvatarkastusportin lentokentillä ja turvatarkastus tehdään käsin. Näitä ohjeita kun noudattaa, kaikki menee hyvin, Tammelin vakuuttaa.
Yleisesti ottaen DBS-laitteen kanssa matkustaminen on helppoa, kunhan muistaa ottaa potilassäätimen mukaan. Potilassäätimen avulla voi matkallakin tarkistaa akun tilan ja varmistaa, että laite on päällä.
– Kun potilassäädin on mukana, akun kunnon voi helposti tarkistaa. Mutta huolta ei ole, sillä laitteet antavat ilmoituksen noin kaksi kuukautta ennen akun hiljenemistä, joten silloin ehtii hyvin ottaa yhteyden hoitavaan neurologiin ja varata ajan akun vaihtoon. Tämä koskee kaikkien laitetoimittajien laitteita, Tammelin kertoo.
Vakuutukset kuntoon
Vakuutukset kannattaa ennen matkalle lähtöä katsoa kuntoon. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että matkustajavakuutuksen korvauspiiri on huomattavasti rajatumpi sellaisen sairauden osalta, joka on todettu ennen matkaa.
– Matkavakuutukset on tarkoitettu ennakoimattomien asioiden, kuten äkillisen sairastumisen ja matkatavaroiden rikkoontumisen tai katoamisen varalle.
Vakuutusehtojen näkökulmasta kroonisessa pitkäaikaissairaudessa kyse ei ole matkasairaudesta. Periaate on pääsääntöisesti kaikilla vakuutusyhtiöillä sama, kertoo henkilöasiakkaiden henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo Pohjola Vakuutuksesta.
Pitkäaikaissairauden aiheuttamia kuluja ei siis pääsääntöisesti korvata. Ei silloinkaan, kun sairaus on äkillisen loukkaantumisen takana: jos kaatuu ja loukkaa itsensä sairauden aiheuttaman huimauksen takia, vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen. Jos kaatuminen johtuu muusta syystä, kuten esimerkiksi kadussa olevasta kuopasta, tapaturman aiheuttamat kustannukset korvataan.
Korvataanko kuluja lainkaan tai rajallisesti, riippuu siitä, millainen taudinkuva on ennen matkaa ja millaisia matkalla ilmaantuvat oireet ovat. Jos esimerkiksi hoitotasapaino on ollut hyvä ja heilahduksia voinnissa ei ole aiemmin ollut, matkalla hoitoa vaativa sairauden äkillinen ja odottamaton paheneminen on rajatusti korvattavaa. Tällöin korvataan ainoastaan akuutti ensiapuluontoinen hoito. Jos matkalla tapahtuva voinnin heikkeneminen ei ole odottamatonta, ei sen hoito ole matkustajavakuutuksesta korvattavaa.
– On totta, että pitkäaikaissairauden osalta vakuutuksista saa heikosti turvaa matkalle. Mutta matkustamiseen liittyy paljon muita riskejä, ja vakuuttamisen tarvetta ei kannata arvioida vain pitkäaikaissairauden kannalta. Esimerkiksi turistiripuli on yksi eniten korvattu ongelma matkoilla. Maailmalla hoitokustannukset, kuten pelkkä lääkärinpalkkio, saattavat olla moninkertaiset Suomen hintoihin verrattuna, Erkamo sanoo.
Matkustajavakuutus tuo turvaa myös siltä varalta, että esimerkiksi myöhästyy lennolta sen vuoksi, että lentokentälle matkalla ollut juna tai bussi hajoaa tai viipyy matkalla sään vuoksi. Kaikki korvaukseen oikeuttavat tapahtumat on määritelty vakuutusehdoissa.
– Pohjolan Matkustajavakuutus korvaa myös matkan peruuntumiskuluja ja matkakohteesta evakuointikuluja kriisitilanteissa kuten nyt meneillään olevassa koronapandemiassa, Erkamo sanoo.
Jos katkaisee jalkansa kaaduttuaan aikaisemmassa esimerkissä mainittuun kuoppaan kadussa niin, että ei ehdi paluulennolle sairaalahoidon takia, matkustajavakuutus korvaa sekä hoidon kohdemaassa että korvaavan lennon.
Erkamo suosittelee kaikkia matkustajia hankkimaan Kelasta Eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla saa muualla EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Ilman korttia joutuu maksamaan hoidostaan täyden hinnan. Sairaanhoitokortti käy julkisessa terveydenhuollossa ja niillä yksityisen puolen toimijoilla, joilla on sopimus julkisen terveydenhuollon kanssa. Kannattaa siis etukäteen varmistaa, hyväksyykö hoidon antaja kortin. Kannattaa myös pitää mielessä, että hoidosta maksettava paikallinen omavastuu voi olla eri kuin Suomessa.
– Vakuutusten kannalta ei ole eroa, matkustaako EU:ssa vai ulkopuolella, mutta hoitokustannuksissa voi olla. Lisäksi joissakin kohdemaissa julkisen puolen hoito on heikkoa tai sitä ei ole saatavilla. Tällöin voi hakeutua yksityiselle ja hakea jälkikäteen korvausta vakuutuksesta. Vakuutus voi siis vaikuttaa hoidon saatavuuteen ja laatuun. Monilla yhtiöillä on käytössä myös matkahätäpalvelu, jossa hoitohenkilökunta neuvoo terveyteen liittyvissä hätätilanteissa. Sen saatavuus ja palvelukieli kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, Erkamo vinkkaa.
Kotimaassa matkaillessa äkillisen hoidon tarpeen kattaa tapaturmien osalta tavallinen tapaturmavakuutus. Matkavakuutuksen ottaminen on Erkamon mukaan silti suositeltavaa, sillä kotimaanmatkalla matkustajavakuutus on yhtä tärkeä kuin ulkomaillakin, ja matkatavaravakuutus tuo turvaa matkatavaroiden osalta. Lisäksi on hoitoon liittyvä aspekti.
– Otetaan esimerkiksi kotimaan hiihtokeskukset, jotka ovat usein kaukana julkisesta sairaanhoidosta. Jos jotain sattuu, eikä pysty maksamaan yksityisen tarjoamaa hoitoa, niin julkiseen tulee matkaa ja ambulanssistakin koituu kustannuksia. Vaikka usein puhutaan ilmaisesta terveydenhuollosta, ei se täysin ilmaista ole julkisellakaan puolella. Hoitoa saa kotimaassa ilman matkustajavakuutustakin, mutta sillä kustannuksista voi saada osan pois. Myös matkat hiihtokeskuksiin saattavat olla kalliita, jolloin matkan peruuntumisen varalta on hyvä hankkia vakuutusturva.
Uskaltaako matkaan sitten lähteä lainkaan, jos sairastaa pitkäaikaissairautta?
– Uskaltaa, kunhan tiedostaa, että mahdollisesta matkalla syntyvästä hoidon tarpeesta voi joutua maksamaan itse. Kannattaa siis tutustua paikallisen kohdemaan tasoon ja hintoihin etukäteen. Varoitteluista huolimatta kannustamme tottakai nauttimaan elämästä ja matkustamaan, jos oma terveydentila sen mahdollistaa, Erkamo summaa.
Muista tutustua matkavakuutustesi vakuutusehtoihin tai hankkiessasi matkavakuutuksia tutustu niiden sisältöön. Eri vakuutusyhtiöillä on vakuutuksissa ja vakuutusehdoissa eroja.
Jutussa käytetyt lähteet:
kela.fi
fimea.fi
thl.fi
EU-terveydenhoito.fi
finnair.com
um.fi
palmuasema.fi
Julkaistu Hermolla-lehdessä 2/2020
