Parkinsonin taudissa esiintyvät kiputyypit
Kipu on vain vähän huomiota saanut Parkinsonin taudin oire. Monen parkinson-potilaan elämään liittyy kuitenkin jokapäiväistä kipua ja särkyä. Parkinsonpotilaan kivut voivat olla
- suoraan taudista johtuvia
- taudin lääkitykseen liittyviä
- seurausta taudin oireista ja vaikutuksista liikuntakykyyn, tai
- merkki jostain Parkinsonin tautiin liittymättömästä tilasta
Suoraan Parkinsonin taudista johtuvat kivut
Tuntohäiriöitä on kirjallisuuden mukaan jopa 40 %:lla parkinsonpotilaista. Yleisimpiä tuntohäiriöitä ovat kipu, tunnottomuus ja pistely. Kuuma- ja kylmätuntemukset ovat harvinaisempia.
Parkinsonin taudin kipu tuottaa usein tuskaa potilaalle ja päänvaivaa lääkärille. Se on epämääräisesti paikallistuvaa, syvää, repivää tai polttavaa kipua, jota yleisimmin esiintyy alaselässä, pakaroissa ja alaraajoissa, mutta joskus vatsan, vartalon ja käsivarsien alueella.
Kipu saattaa olla Parkinsonin taudin ensimmäinen oire, mutta useammin se ilmaantuu taudin myöhemmässä vaiheessa. Pitkälle edenneessä taudissa , jossa on selvää liikuntakyvyn huononemista, saattaa kipu olla liikeoireitakin häiritsevämpää. Kivut ovat usein epäsymmetrisiä siten, että sillä puolella, millä parkinsonoireitakin on nemmän, on myös enemmän kipua.
Tarkkaa kivun syntymekanismia ei tiedetä. Aivojen dopamiinitoiminnan häiriö saattaa liittyä jollain tavoin kivun syntyyn. Mahdollisesti kipuaistimukset osittain johtuvat selkäytimeen vievien dopamiinia
välittäjäaineenaan tarvitsevien hermoyhteyksien häiriintymisestä. Myös monenlaisia muita mekanismeja voi
olla kivun synnyn takana.
Levodopahoitoon liittyvä kipu
Joillakin potilailla levodopa tai sen aineenvaihduntatuotteet näyttävät olevan yhteydessä kivun syntyyn. Kipu
voi ilmaantua vuosienkin kuluttua hoidon alkamisesta.
Yleisintä on kivun alkaminen vaiheessa, jossa lääkevaikutus puuttuu (off-vaihe). Monella kipu on vähäisempää siinä vaiheessa, kun veren levodopapitoisuus on nousussa tai korkeimmillaan (on-vaihe).
Joillakin kipua taas esiintyy lääkevaikutuksen ollessa voimakkaimmillaan. Ainakin osalla potilaista näyttää olevan tietty pitoisuus, jossa kipua esiintyy. Tällöin sekä hoidon lopettaminen että annoksen nostaminen poistavat tai vähentävät kipua.
Kipua voi olla myös aamuisin ennen ensimmäistä lääkeannosta, lääkepitoisuuden alkaessa nousta tai lääkeannoksen vaikutuksen alkaessa olla lopuillaan. Eri potilailla levodopan yhteys kipuun on siis hyvin erilainen, ja jokaisen kivusta kärsivän lääkitys onkin pyrittävä räätälöimään kullekin sopivaksi. Kun lääkevaikutus on vähäinen tai puuttuu (off-vaihe) myös rintakehässä voi olla jäykkyyttä, johon voi liittyä hengenahdistuksen tunnetta ja rintakehän kipuja.
Pakkoliikkeisiin ja dystonioihin liittyvä kipu
Levodopahoitoon saattaa liittyä niskan alueen, raajojen tai vartalon pitkittyneitä ja hankalia pakkoliikkeitä, jotka voivat tuottaa kipua.
Joskus itse tautiin, jopa ensioireena, mutta useimmiten levodopahoitoon, saattaa liittyä kramppimaisia kipuja pohkeessa ja/tai jalkaterässä. Varpaat voivat kääntyä kippuraan jalan alle tai isovarvas nousta pystyyn samalla kun nilkka kääntyy sisäänpäin. Nämä ns. dystoniset krampit lisääntyvät usein kävellessä. Niitä voi esiintyä varhain aamulla ennen ensimmäistä lääkeannosta, vaiheessa jolloin lääkevaikutus puuttuu tai lääkevaikutuksen ollessa aluillaan tai lopuillaan. Myös tavallisia yöllisiä suonenvetoja esiintyy parkinsonpotilailla muita enemmän.
Parkinsonin taudin jäykkyyden ja liikuntarajoitusten aiheuttama kipu
Kipu voi olla seurausta tautiin liittyvästä jäykkyydestä. Parkinsonin tautiin liittyvä jatkuva lihasjännitys saattaa aiheuttaa lihasten kipeytymistä ja lihasarkuutta, joita voidaan hieromalla ja rentouttamalla saada helpottumaan. Niskan, selän ja olkapäiden särky helpottaa usein, kun lääkehoidon avulla saadaan jäykkyyttä vähenemään ja liikuntakykyä paranemaan. Niskalihasten jäykkyyteen saattaa joillakin liittyä myös lihasjännityspäänsärkyä.
Muusta syystä kuin Parkinsonin taudista johtuvat kivut
Joskus Parkinsonin tautiin voi liittyä raajoihin säteilevää kipua, joka muistuttaa alaraajassa iskiasoiretta tai yläraajassa vastaavanlaista hermon ja hermojuurenpuristuksesta johtuvaa säteilykipua. Hankalat pakkoliikkeet voivat toisaalta pahentaa iskiaksen tyyppisiä kiputiloja. Lääkärin tekemä huolellinen tutkimus sekä tarvittaessa lisäselvittelyt säteilykipua valittavalla parkinsonpotilaalla ovat paikallaan, jotta kivun aiheuttaja saadaan selvitettyä.
Jos levodopahoito selvästi lievittää potilaan kipuja, kivut liittyvät todennäköisesti itse tautiin. Parkinsonin tautiin liittyvä kipu johtaa joskus tarpeettomiinkin sydän- tai tuki- ja liikuntaelimistön tutkimuksiin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Parkinsonin tauti ei suojaa miltään muulta sairaudelta. Kivut voivat olla merkki muusta taudista, jonka selvittely on luonnollisesti paikallaan.
Kivun hoito
Parkinsonin taudin kipu saattaa olla erittäin hankala hoidollinen ongelma. Ne kivut, jotka vaihtelevat selvimmin liikeoireiden mukana, reagoivat parhaiten parkinsonlääkkeisiin. Lääkevaste ei aina ole ennakoitavissa, ja joillakin lääkkeet saattavat myös pahentaa kipua. Ensimmäisenä toimenpiteenä hoitavan
lääkärin täytyykin aina selvittää onko syytä tai mahdollisuutta muuttaa Parkinson-lääkitystä kivun takia.Tavalliset kipulääkkeet eivät useinkaan auta.
Mikäli kipua esiintyy, kannattaa pitää kirjaa siitä, miten kipu ajoittuu lääkeannoksiin. Tällöin hoitavan lääkärin on helpompi pyrkiä löytämään sopiva lääkitys. Yleispätevää kaikille sopivaa lääkitystä tai hoitokeinoa kun ei ole olemassa.
Fysikaalisista hoidoista, hieronnasta ja rentoutusharjoituksista on usein apua etenkin jäykkyyden aiheuttamaan kipuun. Voimistelu ja erityisesti eri lihasryhmien venyttely kannattaa pyrkiä sisällyttämään päivittäiseen ohjelmaan.
Kannattaa myös muistaa, että mielialakin vaikuttaa kivun kokemiseen. Masentunut ihminen tuntee herkemmin ja voimakkaammin kipua. Joskus masennuslääkkeillä saattaa olla kipua lievittävää vaikutusta. Kivut ovat helpompia kestää, kun välttää käpertymistä itsensä ympärille ja pyrkii tekemään sitä, mikä on sydäntä lähellä.
Joskus kivun kanssa on vain yksinkertaisesti pakko oppia elämään. Kun kipu on olennainen osa elämää, on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, ettei aina jaksa olla hyväntuulinen ja reipas. Eikä tarvitsekaan.
Anne-Maria Kuopio, LL
Artikkeli julkaistu Parkinson-postia-lehdessä 1/96
