Kaikista liikehäiriösairauksista Parkinsonin taudin taustalla vaikuttavista elintapatekijöistä tiedetään luultavasti kaikkein eniten. On erilaisia elintapoihin ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä Parkinsonin taudin puhkeamiselle. Tämänhetkisen tiedon valossa on kuitenkin mahdotonta suoraan ennustaa, kenelle Parkinsonin tauti puhkeaa ja miksi.
– Parkinsonin taudin sairastumisriskistä noin 30 % selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Se tarkoittaa, että loput 70 % riskistä johtuu muista kuin geneettisistä tekijöistä. Niiden taustalla on siis erilaisia ympäristöaltistumisia ja elintapoihin liittyviä asioita, HUS Neurokeskuksessa ja Lääkärikeskus Aavassa työskentelevä neurologi Filip Scheperjans selittää.
Yhden yksittäisen tekijän vaikutus on Scheperjansin mukaan kuitenkin melko pieni. Yleensä tarvitaan useampi riskitekijä, joille henkilö on altistunut.
– Muutamia selkeitä geneettisiä tapauksia lukuun ottamatta on vaikea sanoa, mistä yksittäinen henkilö on saanut Parkinsonin taudin.
Sen sijaan kun tutkitaan isoja otantoja, voidaan nähdä selkeämpiä syy-yhteyksiä. Esimerkiksi altistuminen tietyille myrkyllisille yhdisteille, kuten torjunta-aineille, näyttää lisäävän Parkinsonin taudin riskiä. Mutta näissäkin tapauksissa geneettiset tekijät voivat vaikuttaa siten, että toiset ovat niiden vaikutuksille alttiimpia kuin toiset.
Erilaisia sairauden syntymekanismeja
Parkinsonin tauti voidaan nykytiedon valossa mahdollisesti jakaa kahteen karkeaan alatyyppiin taudin alkupisteen mukaan. Keho ensin -tyypissä (body first) tauti syntyy kehossa, todennäköisesti suolessa, ja leviää sieltä hermoratoja pitkin ylöspäin aivoihin. Aivot ensin -tyypissä (brain first) sairaus alkaa aivoista ja leviää sieltä ikään kuin alaspäin muualle kehoon.
Sairauden alkamistapa ja -paikka selittää osaltaan sairastavien erilaiset oirekuvat ja sen, että oireet tulevat esiin eri järjestyksessä. Niille, joilla sairaus saa alkunsa aivoista, tulee nopeammin varsinaisia liikehäiriöoireita. Heillä sairaus etenee yleensä hitaammin.
Niille, joilla sairaus saa alkunsa muualla kehossa, kehittyy tavallisesti ensin muita oireita, kuten suolisto-oireita tai unihäiriöitä ja vasta myöhemmin liikehäiriöitä.
– Noin 30–40 prosentilla sairastavista on REM-unen käytöshäiriöitä ennen varsinaisia liikehäiriöoireita. He voisivat olla ryhmä, jolla sairaus alkaa kehosta, Scheperjans sanoo.
Tällaiset ennakko-oireet voivat siis ennustaa kohonnutta riskiä Parkinsonin taudin kaltaiselle sairaudelle. Se helpottaa sairauden tutkimusta.
– Tulevaisuudessa taudin estämiseen tähtääviä hoitokokeita tullaan luultavasti kohdistamaan ensisijaisesti tähän sairaustyyppiin.
Viime aikoina on myös uutisoitu päähän kohdistuneiden vammojen yhteydestä tiettyihin sairauksiin, mm. Parkinsonin tautiin. Scheperjansin mukaan asia ei ole yksiselitteinen.
– Toistuvat aivovauriot voivat aiheuttaa tulehdusreaktion ja sitä kautta etenevän hermostorappeuman. Aivovammoihin voi liittyä parkinsonismia, mutta se on vain oire, se ei ole sama asia kuin Parkinsonin tauti. Lienee jonkin verran eri se mekanismi niiden taustalla verrattuna varsinaiseen Parkinsonin tautiin, hän selittää.
Sairaudelta suojaavia tekijöitä tunnetaan
Tiettyjä Parkinsonin taudilta suojaavia tekijöitä tunnetaan. Tällaisia ovat muun muassa tupakointi ja kahvin juonti, joista on selvää tutkimusnäyttöäkin.
– Näyttää siltä, että mitä enemmän tupakoi ja juo kahvia, sitä pienempi riski Parkinsonin taudille. Mutta vielä ei tiedetä tarkkaan, mitä kautta niiden vaikutus välittyy. Nikotiini voi vaikuttaa tulehdusta hillitsevästi, Scheperjans kertoo.
Hän ei kuitenkaan suosittele tupakointia kenellekään.
– Parkinsonin taudin riskin pienentyminen on hyvin pieni verrattuna tupakoinnin haittoihin, jotka ovat merkittäviä.
Sen sijaan Scheperjans suosittelee kaikille säännöllistä liikuntaa sekä Parkinsonin taudin että muiden haittojen ehkäisyyn.
– Liikkuminen on yksi niistä harvoista keinoista, joiden todella tiedetään suojaavan aivosoluja. Omaehtoinen fyysinen aktiivisuus on tosi tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi, hän painottaa.
Myös Välimeren ruokavalion hyödyistä alkaa kertyä tutkimusnäyttöä. Se pitää terveempänä pidempään ja voi peräti hidastaa sairauden etenemistä.
– Välimerellinen ruokavalio on aika lähellä suomalaisia yleisiä ravitsemussuosituksia. Siinä painottuvat punaisen lihan sijaan kasvikset, kala ja öljyt eli hyvät rasvat. Runsas kuitu myös vähentää ummetusta, jota monella Parkinsonin tautia sairastavalla on.
Jokainen voi siis halutessaan noudattaa terveitä elintapoja ja siten yrittää ehkäistä terveysongelmia. Siitä huolimatta Parkinsonin tauti voi tulla kenelle tahansa. Lääkärinä Scheperjans kuuleekin toisinaan kysymyksen, miksi juuri minä olen saanut tämän sairauden?
– Joitakin hypoteeseja voi olla ja suhtaudun avoimesti siihen, että niistä voidaan keskustella. Mutta potilaan on hyvä tunnistaa, että omien elintapojen yhteys on selkeämpi monen muun sairauden kohdalla, esimerkiksi aivoinfarktin. Itseään ei kannata syyttää, hän painottaa.
Parkinson ja uniongelmat
Teksti: Kari Rissa
Parkinsonin tautiin tiedetään liittyvän erilaisia uneen ja unettomuuteen liittyviä ongelmia. Ne lisääntyvät yleensä sairauden edetessä.
REM-unihäiriö esiintyy Parkinsonin taudin varhaisena oireena. Siinä potilaan keho elää mukana unissa aiheuttaen unissa puhumista, huiskimista ja muuta liikehdintää. Muutokset unen laadussa ja sisällössä voivat ennakoida sairautta jo vuosia ennen diagnoosia.
Lähes puolella parkinsonpotilaista havaitaan poikkeavaa päiväaikaista uneliaisuutta ja joillakin myös tahatonta nukahtelua.
Uneliaisuus voi liittyä myös Parkinsonin taudin lääkitykseen. Eräiden lääkkeiden haittavaikutuksena on äkillinen päiväaikainen nukahtaminen.
Uneliaisuus saattaa johtua myös häiriintyneestä tai liian vähäisestä yöunesta. Parkinsonin tautiin joskus liittyvä lihaskouristelu ja usein virtsaamistarve häiritsevät yöunta. Eräät lääkkeet voivat aiheuttaa yöllistä levottomuutta, hurjia painajaisunia ja hallusinaatioita. Ne rikkovat normaalin yörytmin.
Ahdistuneisuus ja masennus voivat pahentaa kaikkia Parkinsonin taudin motorisia oireita ja häiritä yöunta. Uneen pääsy voi olla ongelmallista.
Lähde: Neurologi Osmo Pammon haastattelu
Julkaistu Hermolla-lehdessä 2/2023
