Annukka Tuovinen
”Apuväline on laite, joka edistää tai ylläpitää käyttäjänsä toimintakykyä silloin, kun se on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt. Tarkoituksenmukainen apuväline on luonteva osa käyttäjänsä elämää. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin.” (https://thl.fi/fi/)
Olen koulutukseltani toimintaterapeutti vuosimallia 1997. Toimintaterapia-alaan kuuluu ihmisen toiminnan analyysi ja pyrkimys löytää olemassa olevat voimavarat. Toimintaa tuetaan löytämällä uusia tapoja toimia ja / tai käyttämällä apuvälineitä.
Toimintaterapeutiksi valmistumiseni aikaan ei juurikaan ollut teknisiä apuvälineitä. Esimerkiksi ruokailun apuvälineinä oli paksunnoksia, NeaterEater-laite eli lusikka pitkän varren päässä, joka oli kiinnitetty alustaan. Näin henkilö pystyi itse syömään vaikka käsi tärisikin. Moderneja apuvälineitä tuolloin oli mm. turvaranneke turvapuhelimeen yhdistettynä, sähköisesti avautuvat ovet, ikkunat, keittiö ja wc-tasot, säädettävä sänky ja helppokäyttöinen kaukosäädin televisioon. Liikkumisen apuvälineissä oli akulla toimivat mopot ja pyörätuolit, joihin pystyttiin asentamaan erilaisia ohjausmekanismeja esim. puhallusohjaus. Tietokoneilla oli erilaisia harjoitusohjelmia kuntoutumisen tueksi.
Uusien innovaatioiden myötä apuvälineiden määrä on kasvanut ihan hurjasti ja mahdollistanut itsenäisen elämän monelle vaikeastikin vammaiselle henkilölle. Digitaalisuus on vallannut alan.
Mitä digitaalisuus tarkoittaa? Digitaalisuus on datan (tiedon) syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Helmitaulu on perinteinen digitaalinen laskin. Merkkituli on perinteinen digitaalinen viestintäväline. Se voi olla pelkkä nuotiotuli, joka on joko päällä tai pois. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisuus)
Menittekö sekaisin? Minä ainakin menin. Digitaalinen ei olekaan mikään moderni juttu vaan nimitys tuolle edellä mainitulle määrittelylle. Nykyisin käytetään yleisesti sanaa digi, -yhteiskunta, – opastus, -maailma, -apuvälineet jne. Pitäisiköhän tuolle digi- sanalle löytää joku muu, joka paremmin kuvaisi nykyajan keksintöjä? Viisaammat voi sen päättää.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n (Valli) ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntija Kaisa Huuhtasen viime vuoden puolella pitämässä koulutuksessa arvioitiin digiasiaa käyttäjän näkökulmasta. Suuri osa hyvän arjen elementeistä on paljolti digitalisoitunutta, esimerkiksi asioiden hoitaminen, kotityöt, sosiaaliset suhteet. Ruokailun apuvälineinnovaatio on esim. älylusikka, joka oppii viikossa käyttäjänsä kädenliikkeet ja vakauttaa lusikan niin, että syöminen onnistuu…tietokone lusikassa!
Sosiaalisten suhteiden hoitamisessa löytyy vaikka minkälaista puhelinta, tietokonetta ja tablettia. Niitä voi käyttää omatoimisesti tai ne ottavat yhteyttä, jos on tarve. Huippuunsa on viety läheisyyden digitalisointi. On äänteleviä ja liikkuvia tekohylkeitä ja kissoja, joita voi sitten silitellä.
Huuhtasen mukaan iäkkäiden digipalveluiden kehittämisessä suurena haasteena on, etteivät palveluiden käyttäjät ja kehittäjät kohtaa toisiaan. Kehittäjät eivät tiedä käyttäjien kokemuksista eikä käyttäjiä oteta mukaan kehitystyöhön. Myöskään tuotteiden kehittäjät eivät ole tietoisia toisistaan ja kehittämistyöstä puuttuu pitkäjänteisyys.
Usein unohtuu myös, etteivät ikääntyneet ole homogeeninen ryhmä. Yli puoli miljoona +65 vuotiasta suomalaista on digiyhteiskunnan ulkopuolella. Ja mitä pidemmälle yhteiskunta digitalisoituu, sitä kauemmaksi ulkopuoliset jäävät. Jotta digimaailma saadaan lähemmäs ikääntyneitä, pitäisi kehittää digiopastusta ja tuen helppoa saatavuutta. Iäkkäiden kanssa yhteydessä olevan henkilökunta (mm. kela, hoitotyö) pitäisi kouluttaa digiopastukseen. Ja tarvittaisiin yksi taho jolla on langat käsissä ns. digiministeriö.
Digimaailma on lisännyt ihmisten osallisuutta, tietoisuutta, turvaa ja monta muuta asiaa, mutta vielä on paljon tekemistä, jotta digitalisaatio saadaan valjastettua palvelemaan meitä parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta siinä toteutuvat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Mutta haaste on heitetty ja vauhti vaan kiihtyy!
Tietoa apuvälineistä:
www.valli.fi/tyomuotomme/ikateknologiakeskus/
www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/11/ITK-pisteet2018_kevyt.pdf
https://kuvasto.respecta.fi/
www.parkinsons.org.uk/information-and-support/equipment-living-aids-and-technology