Diagnoosi

Lewynkappaletaudin kliininen kuva on hyvin vaihteleva, mikä vaikeuttaa diagnoosin tekoa. Alkuvaiheessa tautia pidetään usein joko Alzheimerin tautina tai Parkinsonin tautina. Tyypillisiä piirteitä, jotka auttavat erottamaan lewynkappaletaudin Alzheimerin taudista ovat tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelu, älyllisen toimintakyvyn heikentyminen ja vaihtelu, toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat sekä Parkinsonin taudille tyypilliset liikehäiriöt kuten liikkeiden hitaus, jäykkyys ja kävelyvaikeudet jo sairauden alkuvaiheessa.

Diagnoosia tukee REM-unen aikaisten käytösoireiden esiintyminen ja herkkyys psykoosin hoidossa käytettäville lääkkeille. Aivojen isotooppikuvauksessa voidaan havaita tyvitumakkeiden dopamiinipuutokseen sopiva löydös ja sydämen isotooppikuvauksessa sympaattisen hermoston vaurioon sopiva löydös kuten Parkinsonin taudissa. REM-unihäiriö ja autonomisen hermoston vaurio ovat havaittavissa jo 10–20 vuotta ennen liikehäiriöitä.

Lewynkappaletauti on saanut nimensä taudissa neuropatologisessa tutkimuksessa havaittavien solunsisäisten muodostumien, lewynkappaleiden mukaan, jotka sisältävät erityisesti alfasynukleiini-nimistä valkuaisainetta. Lewynkappaleita voidaan todeta laajasti keskushermostossa sekä autonomisessa hermostossa. Yli puolella potilaista löytyy aivoista lisäksi amyloidikertymiä, jotka voidaan elossa ollessa havaita PET-kuvauksessa esimerkiski PIB-nimisellä merkkiaineella. Taudin diagnoosi perustuu potilaan kliinisiin oireisiin ja aivojen dopamiinitoiminnan kuvantamisesta on myös apua. Lopullinen diagnoosi perustuu aivojen patologiseen tutkimukseen.